”Parhaimmillaan yhtiöt voivat luoda teknologiaa, jolla on potentiaali muuttaa maailma perustavanlaatuisesti.” : Diskurssianalyysi Talouselämä-lehden teknologia-aiheisista julkaisuista

Tutkimuksessa tarkastellaan Talouselämä-lehden puhetapoja teknologia-aiheisissa julkaisuissa. Tarkoituksena on selvittää, minkälaista todellisuutta sekä tulevaisuuden odotuksia Talouselämä-lehdessä rakennetaan kielen avulla. Tutkielma liittyy narratiiviseen taloustieteeseen sekä odotusten sosiologiaan, joissa painotetaan narratiivis-diskursiivisia tekijöitä tulevaisuuden rakentumisessa ja sen oikeuttamisessa. Tämän tutkielman yhtenä tarkoituksena on laajentaa tietämystä suomalaisten talousalan puhetavoista. Tutkielman tutkimuskysymys on: millaisia puhetapoja Talouselämä-lehti käyttää teknologia-aiheisissa artikkeleissa? Tutkimusta varten keräsin suomalaisesta Talouselämä-lehdestä tulevaisuuden teknologioihin keskittyviä artikkeleita ajalta, johon kuuluu julkaisut 1/2019–8/2020. Aineisto koostuu 57 eri viikkojulkaisua, joista lopulliseen analyysiosuuteen päätyi 31 artikkelia. Käytin aineiston analyysissä diskurssianalyysiä, jossa keskityin kieleen ja miten sen rakentaa kohteensa. Analyysin keskiössä ovat etenkin argumentaatio ja faktuaalistamisstrategiat. Tulokset osoittavat, että Talouselämä-lehti sisältää kaksi pääkategoriaa: teknologiamyönteisen ja teknologiaodotusten tulkintarepertuaarin. Kummankin pääkategorian alaluokkia on kolme. Teknologoamyönteisen tulkintarepertuaarin alaluokat ovat teknologian ylistämisen, syyntakeettomuuden ja globaalien ongelmien ratkaisemisen puhetavat. Teknologiaodotusten tulkintarepertuaari sen sijaan koostuu lupausten, epävarmuuksien ja vaatimusten puhetavoista. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Talouselämä-lehden julkaisussa käytettyjen puhetapojen avulla korostetaan teknologioiden kehittämisen välttämättömyyttä ja siitä muodostavia hyviä seurauksia, kuten ilmastonmuutoksen ja nälänhädän loppumista. Teknologiamyönteisellä puhetavalla pyritään myös legitimoimaan markkinaliberalistinen merkityssysteemi, jonka perusajatuksena toimii hyvinvoinnin luominen jatkuvan talouskasvun avulla. Tutkielman perusteella Talouselämä-lehti puheenvuorot on jaettu asiantuntijoiden ja yrityshenkilöiden kesken, jolloin Talouselämä-lehden ääni on epädemokratisoitunut. Tutkimus myös osoittaa teknologiaodotusten spekulatiivisen luonteen, sillä esitetyt lupaukset eivät ole käytännössä toteutuneet vaan ne ovat vielä epävarmoja asiaintiloja. Epävarmuuksista huolimatta puhetavat mahdollistavat odotusten mukaisia päätöksiä, jolloin sosiotekniset muutokset voivat tapahtua. Kieli siis rakentaa toimintaa ohjaavia puhetapoja, kuten innostusta, joka ohjaa teknologiakehitykseen tarvittavia resursseja. Kieli voi siis muokata kertomusten avulla ilmiöiden kehityskulkua